Castlebar Magician

virtuaalihevonen VH18-035-0203

Magicianin voisi laskea yhdeksi niistä Suomesta tuoduista huonekaluista; se oli kahvinkeittimen, pirtinpöydän ja räsymattojen ohella yksi niistä asioista, jotka oli pakko mahduttaa mukaan. Aisling oli Magia pitkään ylläpidossa jo pitänyt Suomessa, ja muuttoaikeiden tultua ajankohtaiseksi Magin silloinen omistaja varovasti oli itse tiedustellut, kiinnostiko Aislingia viedä Magician mukanaan takaisin sinne, mistä se oli alkujaan lähtenytkin; Irlantiin. Ja kukapa Oskari oli siinä kieltelemään, kun naistaan lainaten: "se on IHAN PAKKO ottaa, ei näin hyviä hevosia tule useasti vastaan". 

Korvat hörössä iloisesti hörisevä connemaranponi? No se on Magi! Aina positiivinen, suorastaan ruunamainen oriherra taattua irkkulaatua, jonka meikäläinen meni ja osti hetken huumassa kuvat nähtyään. Ja hetkeäkään tätä heräteostosta ei ole tullut kaduttua - kyseessä on varmaan maailman kiltein poniori, joka kohdalle voi sattua. Voikin olla, että sille lässytellään palkaksi päivittäin. Ja että se saa pari ylimääräistä omenasiivua ruoalla. Ja että tallitytöt livauttelevat Magille sokeripalan tai kaksikin connemaran katsellessa tyttösiä tummilla, suurilla silmillään. Mutta oikeutetusti voi sanoa, että tämä herrasmies kaiken huomionsa ansaitsee, onhan se suloinen, ja osaavakin. Ja meikäläisen oma kultamussukka, joka on aina menossa mukana, jättäen turhat ilkeydet ja kujeilut muiden nelijalkaisten suunniteltaviksi.

Magi myytiin minulle "koko perheelle soveltuvana ratsuna", enkä voi väittää toisin. Kehtaan jopa sanoa, että poniorin voisi hoitaa ekaluokkalainen ilman vieressä kyttäämistä, niin kiltti kimoherra on. Erittäin sosiaalinen Magi tulee myös toimeen kaikkien hevosten - olivat ne sitten oreja tai eivät - kanssa, ja siksipä sitä voi tarhata huoletta kaikkien seurassa, mitä nyt tammojen kanssa poni voi toki hörähdellä haltioituneena kaunista seuraa saadessaan. Muuten tämä herttainen mamman mussu onkin rauhallinen tarhailija, joka tulee hakiessa jo vastaan portilla; ja jos Magi ei vielä odottele vastassa, vihellyksestä se ryntää innoissaan luokse herkkuja varten, valmiina päivän askareisiin. Kiinni tämän herrasmiehen saa siis helposti, ja taluttaessakin ori kulkee niin siivosti vierellä, että jättää kyllä muut epäilemään, että kyseessä olisi oikeasti ruuna, niin leppoisaa meno on.

Hoitaessa Magi on siis malliesimerkki hyvin käyttäytyvästä, rauhallisesta ja nautiskelevasta ponista. Sitä ei haittaa hoitajan pieni koko tai suuri ikä, ehei, Magille passaa kaikki, kunhan huomiota saa ja vastapalkaksi voi paijailla päätä vasten ihmisrintaa tai laskea nojaamaan olkapäälle. Orin korviin voi kuiskutella myös rauhassa murheensa, se nimittäin kuuntelee ne korvat höröllä nappisilmät tuijotellen. Mitä tulee käsittelyyn Magi on ihan oppikirjaesimerkki turvallisesta hoidokista; se nostaa kaviot pyynnöstä, nappaa kuolaimetkin suuhun kämmeneltä ja antaa letittää ja nyprätä jouhia niin kauan, kuin hoitajaa huvittaa. Pesukarsinassa puolestaan voi hoitaja varautua kastumaan kanssa; connemara nimittäin rakastaa pesua ja vettä yli kaiken, ja taitaa ajatellakin, että haluaa jakaa tämän ihanan puhtauden tunteen pesijän kanssa. Lopputulos onkin usein se, että yhden sijasta pesukarsinasta tulee kaksi märkää, puhdasta nisäkästä ulos.

Magin selässä on oikeasti aina ilo istua. Se on alusta asti mukana hommassa ja menossa, oli kyseessä hikinen koulutreeni tai vauhdikas esteosuus. Kimolle sillä ei ole niin väliä, kunhan se saa puuhata ratsastajansa kanssa! Pientä yli-intoisuutta voi siis esiintyä alkuverryttelyissä, ottaen huomioon sen työintoisuuden, mutta ihan parissa minuutissa palaa tämäkin ori takaisin avuille.
Yleisesti Magi on eteenpäinpyrkivä, nöyrä ja kova tekemään ja oppimaan, ja se soveltuukin periaatteessa kaikentasoisille ratsastajille aina aloittelevasta lapsesta GP-tason kouluvääntäjälle. Kouluratsastuksesta puheen ollen, Magi on osoittautunut oikein näppäräksi perustason poniksi, jolta voi vaatia aina vaan enemmän, sen antaessa takaisin joka kerta. Connemara onkin kaunis, sulava ja varmaliikkeinen, korkeavoittoiset askeleet omaava ori. Vaan eipä Magi esteilläkään ole lainkaan hullumpi! Kimo on lähes 100% hyppyvarma, sen tekniikasta ei ole muuta moitittavaa kuin hieman liian innokas aikainen ponnistus, ja vauhtiakin saa säädeltyä just eikä melkein sopivaksi. Ori ylittääkin kevyellä varalla metrin. Maastoillessa Magia voisi kuvailla jälleen intopiukeana menijänä, jonka meno ei hidastu - kunnes kohdalle sattuu lätäkkö tai kurainen kohta. Se on jostain syystä connemaran mielestä ylitsepääsemätön asia, likaantuminen. Liekö pidetty liian puhtaana varsana, vai mikä lie, mutta Magin kanssa kaikki muu menee, paitsi maastossa vesieste. Orin kanssa onkin vielä vähän tuuripeliä mennä vesiesteen yli, se saattaa rehellisesti kieltää tai väistää vesiesteen, tai pitää huolen ponnistaen tarpeeksi kauas, etteivät herran kaviot kastu.